Osallistun syystalvella Suomen Eläinkoulutuskeskuksen kakkosmoduuliin eli "Koiran lajityypillinen käyttäytyminen". Ensimmäinen lähipäivä on syyskuun alussa ja pitäjä on Miira Hellsten Koira- ja kissakoulu Heiluvasta Hännästä.

https://www.heiluvahanta.fi/kouluttajat/miira  Miiran cv on kadehdittava ja Miira on perehtynyt BAT-metodiin (http://kilarikira.blogspot.fi/2015/01/mita-on-bat.html)  

Aiheena siis koirien elekieli. Ennakkotehtävänä oli kertoa koirien elekielestä ja havannoida omien koirien eleitä. Teemu päätti lähteä mukaan ja lähdimme Helsinkiin jo perjantai-iltana. Myöhäisin bussivuoro maksoi vain 8 euroa, jos varasi matkan netin kautta. Teemulla olisi tosin ollut koulua lauantaina, mutta sai päivän vapaaksi, kun tekee kuvallisen raportin omasta reissustaan. Teemu menee Kansalaistorille Kiasman viereen sarjisfestareille ja toki jahtaa Pokemoneja. Sai Powerbankin lainaksi. Juho lupautui hoitamaan koirat lauantaiaamulla.

Kävimme kunnon väsytyslenkit ennen reissuun lähtöä.

Kampissa yhdentoista maissa. Paljon ihmisiä liikenteessä, mutta ei pelaavia ihmisiä.

 

Heiluva häntä löytyi helposti ja koulutustila on tosi kiva.

Tutunnäköisiä sloganeita seinillä.

Koirien elekielestä kertovia julisteita oli kaikkialla.

Ostin BATin luojan kirjan, varsinainen BAT-kirja loppui kesken. Lisäksi mukaan tarttui Sophia Yinin kirja ja Natural Menua.

 

Luento oli todella hyvä ja kesti kuusi tuntia. Saimme PowerPoin-esityksestä kopiot itsellemme.

Kehonkieli on ikkuna, jonka läpi voimme tarkastella koiran tuntemuksia. David Appleby.

Koirat eivät osaa valehdella, vaan ne ovat aina rehellisiä. Anders Hallgren.

Miksi kannattaa opiskella elekieltä?

Elekielen tuntemisella voidaan ehkäistä käytöksiä, joita emme halua vahvistaa.

Koiran kivun tunnistaminen on tärkeää.

Turvallisuuden tunne, luottamuksen saaminen.

Koira tarvitsee tilaa

Koiralle on tärkeää saada tilaa. Jos koira kokee jonkin asian uhkaavana, koiralle on tärkeää päästä kauemmas kohteesta. Kun koira on tarpeeksi kaukana pelottavasta asiasta, koira voi katsella sitä ja hakea uutta tietoa. Miira kertoi esimerkin käärmepelosta. Käärmepelkoinen ihminen ei hyödy mitään siitä, että on käärmeen vieressä ja saa suklaata palkaksi. Poispääseminen on paras palkkio. Kun ihmiselle on mahdollisuus päästä pois käärmeen luota, voi käärmettä katsoa rauhassa ja hankkia siitä tietoa (laji, vaarallisuus).

Pelot eivät lähde pois pakottamalla!! Kohteeseen pitää liittää jotain miellyttäväää, edes neutraali ei riitä.

Koiran elekielen ymmärtäminen on ratkaisevassa asemassa. Koira ilmasee tilan tarvetta rauhoittavien signaalien avulla. Jos omistaaja/toinen koira ei reagoi niihin, koira siirtyy karkottaviin tai hyökkääviin eleisiin. Tosin ihmisten on vaikea havaita koirien hienovaraisia eleitä. Osa on helppo havaita.

Miira sanoikin, että kaikkien koirakirjojen pitäisi alkaa elekielestä kertomisesta. Grisha Stewartin mukaan hyvä kouluttaminen on muutakin kuin mekaanisten asioiden tekemistä. Yhtä tärkeää on, että ihminen huomioi koiran tarpeita.

Miten ymmärrämme koirien elekieltä? (Bloomin ja Fiedmanin tutkimus)

Tutkimuksessa ihmiset tunnistivat

88  % iloisuuden

37 % surullisuuden

70 % vihan

45 % säikähtämisen

13 % disgusted-tunteen (inhottava, ällöttävä) Esimerkiksi meillä villakoirat kokevat märän ja sateen ällöttävänä.

Koirakokemus ei vaikuttanut eleiden tunnistamiseen. Suurimmat heikkoudet leikkitilanteiden tunnistamisessa: leikkiinkutsu tunnistetaan, mutta ei leikkipuremista.

Eläimen motiivi ei ole toisen hallitseminen, vaan se yrittää vaikuttaa omaan tunnetilaansa. - Helena Telkänranta'

Luennossa kerrottiin samoja asioita kuin Helenan luennossa. En kirjaa nyt esille tulleita asioita, löytävät täältä: http://vainonk.vuodatus.net/lue/2015/10/helena-telkanrannan-luento

Luin jo kesällä Helenan kirjan, ja tein siitä muistiinpanot tänne: http://vainonk.vuodatus.net/lue/2016/08/masku-masku-ja-mellila-kolme-paivaa-tuomarointeja (Alussa muuta, vieritä alaspäin.)

Muutama kertaus:

Johtaja on toiminnanjohtaja: tekee enemmän aloitteita, mutta ei kaikkia. Susilla 70 %, 30 % aloitteista tekee muu kuin yksilö.

Perheenomainen suhde: johtaja on resurssien portinvartija.

Koirat kiintyvät ihmiseen niin paljon, että suhdetta voi verrata lapsen ja vanhemman väliseksi suhteeksi.

Pennusta pitäen elänyt susi ei samalla tavalla kiinny ihmiseen. Kiintyminen on jalostuksen tulosta.

Koirat seuraavat eleitämme (käden osoittama suunta, rintakehän suunta.)

Suomessa on tutkittu koirien silmänliikkeitä. Koirat katsovat eniten ihmisten silmiä. Jos kuvassa oli uhkaavan näköinen koira, koirat katsoivat kuvaa enemmän. Jos kuvassa oli uhkaava ihminen, koirat välttivät kuvan katsomista.

Feddersen-Petersen huomasivat, että koirat ovat laumassa aggressiivisempia kuin sudet. Osa susien hienovaraisista eleistä jää huomioimatta tai puuttuu. Koiralla voi olla puutteita koira-koira elekielessä tai sen ymmärtämisessä?? Rodut hyvin ERINÄKÖISIÄ!! Elekieli sekaantuu.

Koirilla on enemmän resurssiristiriitoja kuin susilla. (Koira erotetaan emosta ja sisaruksista aikaisemmin, ei sosiaalistu välttämättä lajitovereihin pentuiässä, ihmisen käytös.) -> Koira reagoi ihmisen hajuihin -> koira haistaa hormonitoiminnan kautta ihmisen tunteet.

Lajien välillä on ystävyyssuhteita.

Tunteet

Tunteista paljon asiaa Helenan luennolla ja kirjassa. Kts. linkit.

Ilo on sateenvarjokäsite, jonka alla on neljä itsenäistä tunnetta: mielihyvä ja sen tavoittelu, leikkisyys, seksuaalinen halu ja hoivatunteet.

Koira/kissa ei voi kostaa tai osoittaa mieltään. Vain ihmisellä on poimuttunut ja suuri myöhäisaivokuori ja suuri otsalohko.

Hajumaailman tärkeys

Tutut hajut tuovat turvaa (reviiri, muutto uuteen kotiin, eroahdistus, jne.)

Stressituoksut -> pese kantoboksi ja peitteet, jolla tuot leikkauspotilaan kotiin. Älä vie eläitä toisten luokse heti.

Haistelu helpottaa stressiä -> kannattaa antaa ruoka pienissä erissä, enemmän mielihyvää kuin kerralla kupissa saadessa.

 

Elekieli: Mitä katsoa kehosta?

Kehon/lihasten jäykkyys (myös kasvojen rypyt)

Liike/pysähtyneisyys ja liikkeen suunta (poispäin/kohti)

Koko kehon asento (voimakas etupainoitteinen asento suoraan kohti ärsykettä?)

Hengitys ja suu (auki/kiinni)

Silmät (laajentuneet pupillit, valkoista reunoista whale eye) -> en ole ennen tajunnut katsoa tällaista asiaa. Katsoimme videon löytökoiratalosta ja siellä kuvatuilla koirilla oli whale eye. Kuulemma löytökoirataloissa koirilla on aina stressiä.

Äänet (korkeus, mataluus, loppuuko ääntely välillä)

Korvien ja hännän asento (rotuerot!)

Toki koiran yksilölliset piirteet ja koko käytösketju vaikuttaa tulkintaan.

 

Katsoimme tämän videon: https://www.youtube.com/watch?v=t4N2XvnY7Mo (Ykkösosakin kannattaa katsoa.)

Koirilla on yli 30 erilaista rauhoittavaa signaalia.

Rauhoittavat (pään kääntäminen, haukottelu, kirsun nuoleminen, räpyttely)

Karkoittavat (pieneksi tai suureksi tekeytyminen, murina, tuijotus)

Hyökkäävät (eri asteiset hyökkäykset tai pakeminen)

Koira voi oppia, että aina pitää huutaa, että kuulluksi. -> Hyppää suoraan hyökkäysvaiheeseen.

Paikoilleen jähmettyminen aloittaa yleensä riidan.

Jo kolmiviikkoinen pentu käyttää rauhoittavia  signaaleja eli haukottelee sylissä.

Jos haluaa nähdä onnellisen koiran, kannattaa katsoa kun koira leikkii. Eläin ei leiki, jos se ei ole onnellinen. Marc Bekoff

Miira kertoi paljon leikistä, kirjoitin aiheesta jo Helenan kirjan referaattiin.

Lisäksi oli puhetta siitä, että kannattaa liikkua koko ajan, kun vieraat koirat ovat keskenään tekemisessä vaikka vapaana. -> tätä olen tehnyt aina.

Miira puhui tässä vaiheessa ärsykekynnyksestä, mutta se liittyy niin kiinteäsi BAT-metodiin, etten nyt kerro aiheesta sen enempää.

Haluaako koira, että silität sitä?

Testaa asiaa viiden sekunnin säännön avulla, eli silitä koiraa korkeintaa viisi sekuntia, ota kädet irti ja ja seuraa koiran eleitä ennen ja jälkeen kosketuksen. Anna koiran tehdä aloite tutustumiseen, jos koira on sinulle tuntematon.

https://www.youtube.com/watch?v=-cGDYI-s-cQ

 

Rauhoittavat signaalit

Rugasin kirja on varmasti tuttu kaikille koiraharrastajille. Olen lukenut kirjan vuosia sitten, mutta nyt jäi mieleen taas uusia asioita. Elekielen voi opettaa koirille, joilta se on kadonnut. Miira kertoi arvostavansa Rugaasin työtä ja huomioita.Vaikkei Rugaas ole tutkija, tutkijat ovat kehittäneet huomioita eteenpäin.

Kannattaa katsoa: https://www.youtube.com/watch?v=MgnLgHFRJu4

80 % koirista tekee rauhoittavia signaaleja, jos niitä halataan. Useimmat koirat eivät pidä halaamisesta....

Ostin tosiaan Sophia Yinin kirjassa, jossa on kuvitettu, miten vierasta koiraa ei saa ja miten pitää lähestyä. Todella havainnollinen kirja.

Miira kertoi eri haukkumistyyleistä. Perehdyn aiheeseen myöhemmin tarkemmin.

Milloin koira keskittyy treeneissä?

Suu suljettu

Korvat auki eteenpäin

Silmät hyvin auki varsinkin kun katsoo ohjaajaa

Häntä ylhäällä ja heiluu lyhyin nopein vedoin

Itseluottamus näkyy

Kivun havaitseminen

Luennolla käsitteltiin kivun tunnistamista. Vaikeaa, mutta tarpeellinen taito.

Myöhemmin on vielä erillinen koulutuspäivä kivusta, joten en kirjaa tästä sen enempää. Itselleni tuli uutena asiana koiran meneminen viileään.

 

Lisäksi oli puhetta maa- ja paikkakuntakohtaisista eroista. Jenkeissä neuvotaan häkittämään koiria, Suomessa ja Ruotsissa se on lain vastaista. Miira on puhunut asiasta Grisnan kanssa, ja nyt Grisna on muuttanut kantaansa asiasta eikä enää suosittele häkittämistä. Kirjassa neuvo on toki säilynyt. 

Emma Parsson kertoo, ettei koira-aggreja koiria päästetä kohtaamaan toisia koiria alkuvaiheessa. Miten tämän voi toteuttaa? Ihmisillä on niin isot pihat, että harjoitteet voi tehdä pihalla. Koiria ei myöskään lenkkeilytetä samalla tapaa kuin Suomessa, vastaantulijoita ei ole paljon. -> Suomessa pääkaupunkiseudulla vaikea toteuttaa. Muualla Suomessa yhtä ahtaita ohituksia ei tarvitse tehdä.

Miira suositteli lenkkeilyttämään koiria myös vapaana ja muualla kuin koirapuistoissa. -> Itsestään selvää vaikkapa Humppilassa. Ensisijainen lenkkeilymuoto on metsässä kulkeminen. Pelkällä tasaisella kulkemisen sijaan annan koirien juosta hiekkakuopan reunaa ylös alas, hyppiä puiden ja ojien yli ja haistella paljon.

Suosittelen luentoa ehdottomasti kaikille! Luentomateriaalia oli päivitetty keväästä, sillä uusia tutkimustuloksia tulee koko ajan. Itselleni tarttui paljon uusia mietteitä mukaan ja huomasin ymmärtäväni elekieltä aika hyvin. Tarkkailin Miiran koulutustilaa ja paljon samanlaisia ratkaisuja kuin Masseterillä eli sermeillä voi jakaa tiloja ja koirat totutetaan toisiinsa oikeaoppisesti.

Muistiinpanoista ei varmaan hahmota, miten paljon asiaa luennolla oli. Menkää kuunteleman! Nyt paikalla oli Eläinkoulutuskeskuksen opiskelijoita ja ihan vaan muuten asioista kiinnostuneita. Luentomaksut menivät Viipurin koirien hyväksi eli kyseessä oli hyväntekeväisyysluento.