Kertasin agista saatua istumaan jättämistä kokona niin, että menin eri huoneisiin näköesteen taakse ja kiertelin takana. Lisäksi olin pesäpallokentän takana lenkillä ja takaisin tullessa Väinö halusi treenata tokoliikkeitä eli istumaan jääminen tuli kerrattuna ulkonakin.

Piti opettaa kosketusalustaan nenäkosketus, mutta Väinö osasikin sen jo. Tein kuitenkin muutamia toistoja. Tein "puomia" sisällä niin, että Väinö käveli Ikeasta ostettuja kostean tilan ritilöitä pitkin ja annoin palkan aina päähän. Ei kertaakaan vilkaissutkaan minua vaan suuntasi aina eteenpäin. Laitoin kosketusalustan ritilän päähän eli sain yhdistettyä nenäkosketuksen ja suoraan kulkemisen. Hyvin meni .

Toistan samat kuviot huomenna.

Juho oli kylässä keskiviikkona, ja Vänön suhteen kaikki sujui hyvin. Väinö tosin hieman loukkaantui, kun Teemulla oli pelikaveri, sillä Väinö on tottunut että Teemu silittelee ja leikkii Väinön kanssa heti hoidosta tultuaan.

Uusimmassa Canis-lehdessä oli juttua autossa hiljaa olosta, ja homma onkin alkanut sujumaan. Lisäksi mieleen jäi noudon alkuopetus ruokakupin kanssa. Tosin olen totuttunut itse samaa remmillä ja huomasin Väinön tuovankin remmin lähtötilanteessa. Samalla siis harjoitellaan kantamista, tuomista ja irrottamista. Mieleen jäi myös se, että yleensä koiran oppii parhaiten sen, missä se pää on palkitsemistilanteessa. Tuosta syystä siis valitsin nenäkosketuksen kontakteihin.

Luin vihdoin viimein Brownin Kadonneen symbolin. Aika lailla vanhan toistohan se oli, mutta ihan ok kirja. Suuruutinen on Prisman avaaminen, eli olemme päässeet suurkaupunkien joukkoon.