Kaikilla roduilla on sairauksia eikä tervettä rotua ole. Kasvattajat ja omistajat voivat kuitenkin tutkituttaa koiria, ja hankkia mahdollisimman paljon terveystietoja kannasta. Jalostusvalinnoissa on aina kyse kauhun tasapainosta. Kuten muillakin roduilla, corgeilla on jalostustoimikunta, joka kerää, tilastoi ja julkaisee keräämäänsä tietoa sekä neuvoo tarvittaessa kasvattajia jalostusvalinnoissa (http://www.corgiseura.net/). Corgien Pevisa astui voimaan vuonna 2012. Corgeilla jalostusyksilöt lonkka- ja kyynärkuvataan, lisäksi tutkitaan silmät.

Pentujen vanhemmista tulee astutushetkellä olla lonkkakuvaus- ja kyynärkuvauslausunto sekä astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto, joka ei ole 24 kk vanhempi. Perinnöllistä kaihia, PRA:ta tai RD:n asteita 2-3 sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Jos koiralla on todettu MRD tai PPM, on se paritettava kyseisen sairauden osalta terveen koiran kanssa. (http://www.corgiseura.net/.)

”Rotujärjestön jalostustoimikunta ohjaa rodun jalostusta ja myös voimassa oleva PEVISA ohjaa rodun jalostusta terveyden osalta”, kertoo eläinkouluttajaksi opiskeleva corgisti.

”Terveyden kannalta näen rodun tulevaisuuden ehkä hieman nykyistä valoisampana. Nyt kun corgit kuuluvat Pevisaan ja jalostusyksilöiden kuvauttamisesta on tullut pakollista, on ainakin osa kasvattajistakin vihdoinkin herännyt kiinnittämään huomiota koirien terveyteen”, kertoo pitkänlinjan corgiharrastaja.

Pembrokeilla on jonkin verran D- ja E-asteen lonkkia, etuosat ovat pääosin 0/0, mutta toki 2 ja 3 löytyy. Selkiä on kuvattu vähän, ja muutamalla koiralla on selässä spondyloosia tai
nikamien epämuotoisuutta. (http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveys.aspx?R=39&Lang=fi,) Corgiseura teetti JTO:a varten terveys- ja käyttäytymiskyselyn. Terveyskyselyn mukaan 132 koirasta joko virallisesti tai epävirallisesti selkäkuvattuja oli 50. Selkiään eri tavoin oireilleita koiria oli 27.  Corgit ovat pitkäselkäisiä (tai ainakin lyhytjalkaisia) koiria, joten spondyloosia voi olla useammalla yksilöllä. Corgit ovat muutoin terverakenteisia koiria (pitkä kuono, pystyt korvat, turkki ei ole liioiteltu). Tosin nyky-corgit ovat massavampia kuin työkäytössä olleet corgit. Oletettavasti nivelissä on ongelmia enemmän kuin Koiranetin tilastoissa ilmenee ja esimerkiksi nivelrikkoa ei välttämättä näy siinä vaiheessa, kun lonkkakuvat otetaan. Vanhemmilla nivelrikkoisilla koirilla oireet voivat olla epämääräisiä ja oireilu laitetaankin vanhenemisen piikkiin. Tyypillisiä oireita ovat takajalkojen ontuminen ja jäykkyys liikkeessä. Welsh corgit kuuluvat ns. kondrodystrofisiin rotuihin. Terveyskyselyn perusteella 132 pembrokesta neljällä on ollut ontumiskausia noin 6-12 kuukauden iässä.  (JTO 2014: 34.) Koiranetin tilastojen perusteella corgit elävät keskimäärin 9 vuotta 10 kuukautta.

 

Kennelliitolla on meneillään terveyskysely, jossa selvitetään rotujen yleistä terveydentilaa. Kyselyn avulla selvitetään myös sellaisia sairauksia, mitä ei julkaista Koiranetissä. Kysely avattiin vuoden 2015 maaliskuussa. Rotuyhdistykset voivat pyytää koostetta. (http://www.kennelliitto.fi/) Osa rotujärjestöissä on jo pyytänyt rotukohtaista koostetta kyselyn tuloksista, mutta valitettavasti pembrokeista koostetta ei ole vielä saatavilla.

Osa koirien käytösongelmista johtuu kivusta. Aggressiivinen käytös on hyvä esimerkki kipukäytöksestä.  Jos koiralla on jatkuvasti särkyä lonkassa tai selkänikamassa, koira on lyhytpinnainen ja ärtyisä. Koira voi purra, jos joku koskee kipeään paikkaan.  Kroonista kipua on vaikea havaita ja joskus eläinlääkäriltä vaaditaan salapoliisin kykyä löytää kivun aiheuttaja.  (Telkänranta: 176–178.)

Eläinten tutkimuksessa stressi tarkoittaa yleensä suhteellisen vakavaa tilannetta. Tilanne syntyy, kun eläin joutuu kokemaan pelkoa ja turhautuneisuutta ilman, että saisi tarpeeksi hyviä ja positiivisia kokemuksia tasapainottamaan tilannetta. Krooninen stressi on eläimelle yhtä huono olotila kuin krooninen kipu. Elinikä lyhenee ja vastustuskyky laskee. (Telkänranta: 191–192.)

Corgien terveys- ja käytöskyselyssä nousi esille muutama arka tai pelokas corgi. Aggressiivisuutta ihmisiä kohtaan ei kyselyn perusteella paria yksittäistapausta lukuun ottamatta ollut. Yksi koira koettiin usein ihmisille aggressiiviseksi. (JTO 2014: 25.) Aggressiivisuus ja erilaiset pelkotilat johtuvat usein kivusta tai sairaudesta (esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa pelkotiloja). Corgeille mahdolliset nivelvaivat voivat näkyä muille koirille ärisemisellä. Kipeä koira ei halua toisen koiran tönivän tai hyppivän päälle. Nautapaimen ei näytä kipujaan helposti, joten osa kiputiloista jää omistajalta huomaamatta.