Toukokuun ensimmäinen viikko oli toimintaa täynnä. Maanantaina ajoin Marvinin kanssa mejä-jäljen. Tavoitteena oli treenata ojien ylitystä ja märkiä paikkoja. Tähän tarkoitukseen olikin käytössä sopiva treenipaikka.

Jälki alkoi oikealta ja ylitti oja, jatkoi kosteikon yli ja tuli suorakulmaisesti kuvassa näkyvälle kannolle.Marvin nosti jäljen hyvin, pysähtyi makuille ja söi taas niitä. Tuuli pyöritti hiukkasen jälkimmäisellä kulmalla ja Marvin rengasti kulmaa. Viimeisen suoran eteni suoraan ja suht maavainulla. Pysähtyi makuulle, sorkka ei kovasti kiinnosta. Perus-Marvinia. Jälki oli hyvin merkitty ja makuut tehty huolella. Oli kivaa!

 

Tiistaina oli vepen kuivatreenit ja kauden suunnittelu. Minulla oli töissä muutoskoulutusta ja ryhmätöitä, joten oma keskittyminen ei ollut parasta mahdollista. Paikalla oli kivasti porukkaa, ihana Helmi oli topakka tyttö. Utelias, avoin ja osaa viedäkin.

Kävimme läpi tulevaa kautta, vaikuttaa siltä, että selviämme tulevista haasteista.

 

Koirat olivat valtavan fiksuja ja osaavia. Samoin toki ohjaajat.

Marvin kävi uimassa, ja olisikin uinut vaikka miten kauan, mutta otin väkisin pois. Otin vain esineen nostoa vieraalle. Osaan homman, eli nostaa todella ylös ja luovuttaa hyvin, mutta ei pudota. Jännityksellä odotan, miten toimii vedessä.

Tolppatreenejä luovasti. Kuva: Pia Taiminen

Mustavalkoista sakkia. Kuva: Pia Taiminen

Siiri kuulee pillin äänen.... Kuva: Pia Taiminen

Roni ei päässyt eskariin, koska olin kuivatreeneissä. Vaihdoin päivän keskiviikkoon, mutta kerta siirtyi, koska satoi ja tuuli kunnolla. Teemu ei mennyt partioon ilman Juhoa, joten Elonkiertokin jäi väliin. Toimintaviikkoon tuli siis aukko. Pihailukin oli minimissä kun ilma oli niin kurja.

Sanna julkaisi tällaisen videon lämmittelystä: https://youtu.be/lzFIhoggk-0

Torstaina piti mennä aamusta treenailemaan palveluskoirien kentälle, mutta yöllä satoi vaikka tajuttomasti, joten peruimme homman. Tosin aurinko paistoi tosi päivän, ja kenttä olisi varmasti ehtinyt kuivuakin. Sen sijaan kävin ostamassa uudet kesärenkaat ja katsastamassa auton. Auto ei mennyt läpi, jarruja pitää säätää ja joku muu pikkujuttu tehdä. Onneksi on kuukausi aikaa. Pakko kehua asiakaspalvelua kummassakin paikassa. Mejä-paikka meni pois käytöstä, sillä sinne istutetaan parhaillaan taimikkoa.

Olin Ronin kanssa korvaamassa tiistain kertaa torstain ryhmässä. Roni oli kyllä reipas ja avoin, mutta pasmat olivat jotenkin ihan sekaisin ja kontaktiin saanti oli hankaa. Kaikki seuraamisosuudet menivät epätyypillisesti eikä ruoka maittanut. Teimme kaukokäskyjä, tai niihin pohjia. Roni on niissä tosi taitava eli takaosa pysyy paikoillaan aina. Alkoi liikesarjoissa pitää kontaktia ja oli oma itsensä.

Otin loppuajaksi Marvinin, mutta en mennyt kentälle. Marvin oli upeasti kontaktissa. Minun on ihan pakko myöntää, että kaikki mitä on tehty Jaanalla, toimii vaikka olen treenannut surkean vähän. Maalitolppista en osaa sanoa mitään. Lisäksi Marvin oli rauhallinen eikä sählännyt yhtään.

Kumpikin koira oli ihan ähkyssä ja röyhtäilivät vaan. Ovat syöneet viiden päivän aikana kaksi kiloa jauhelihaa ja kasan luita. Pakko laittaa paastolle.... vaikka Marvin menikin hyvin, eivät olleet koulutuskunnossa.

Marvin kävi perjantaina uusimassa rokotukset. Rokotukset olisivat vanhentuneet kesäkuun alussa, enkä halunnut jättää viime tinkaan. Nyt ovat voimassa kolme vuotta. Etsiskelin tietoa eri eläinlääkinnällisistä asioista. Hyvä blogijuttu koiran kivusta: http://trikkitytot.blogspot.fi/2011/06/leena-piira-koiran-kipu-sen-huomaaminen_04.html

Varasin ajan Novalle hierontaan ja laserointiin. Tekisi kovasti mieli hankkia käsilaser: http://medivendo.fi/ Ihan siis itseäkin ajatellen.

_______________________________________________________________________________________________

Toimintaviikkoon osui jännitystä. Olen muutaman päivän eläintenhoitajana tutuilla. Torstaina ihmettelin koiran vaisuutta, mutta silloin asia meni lämmön piikkin. Perjantaina tilanne olikin muuttunut, eli koira oli selvästi sairas ja vahva epäily kohtutulehduksesta. Onneksi eläinlääkäriaika saatiin lauantaiaamulle, ja ulltra varmisti asian. Märkäkohtu. Onneksi edes vähän oli vuotanut ulos. Lisäksi koira käveli omin jaloin, eli ennuste oli hyvä.

Leikkaus sujui hyvin, ja potilas makoilee meillä laajenusosassa. Siitä on hyvä päästää ulos ja tilaa oli hyvin, kun veneet ovat olleet koko talven tuossa tilassa talvisäilössä. Veneet piti joka tapauksessa koota (laittaa pohjalevyt ja pumpata) ensi viikolla, nyt vähän nopeutui.

Koira sopeutuu nopeasti. Pikke oli sunnuntaina pääosin muualla kuin laajennusosassa.

Kävin tässä välissä Ronin kanssa Oili Huotarin koulutuksessa. Oili oli tosi pätevä kouluttaja, mutta oma keskittyminen ei ollut ihan parasta A-luokkaa. Valitsin aiheeksi vartaloapujen poistamisen, sillä olen huomannut, että Roni tottelee miltei yksinomaan vartalo-ohjauksia. Pääsimme nyt asian kanssa eteenpäin, eli jätän helposti sanan sanomatta. Roni alkoi tajuta sanallisia vihjeitä. Roni on ollut tosi parin viime viikon aikana rohkea ja osin jopa röyhkeä. Nytkin tutkia aluetta omin päiten. Oili sanoi, että voin alkaa vaatia enemmän, enkä saa pelätä koiran rikki menemistä, ei se mene rikki. Tykkäsi kovasti Ronista. Ei edes paineistunut, vaikka Oili teki Ronin kanssa asioita, jotta näkisin, miten toimia. Saimme kesäksi läksyjä, ja elokuussa menenkin koko päiväksi paikan päälle ja osaamme silloin jo vaikka mitä!

Kuva: Minna Kujanpää