VEPE ON MÄRKÄ KESÄHARRASTUS

Kokeissa taidot punnitaan

 

Vesipelastuskoe

Vesipelastuskokeiden tarkoituksena on pitää yllä erityisesti landseer- ja newfoundlandinkoirarotuisten koirien pelastusvaistoa ja uintitaitoa. Kokeella testataan koiran kykyä toimia vedessä ja mitataan sen fyysistä kuntoa. Kokeen tarkoituksena on myös kehittää vesipelastuksen harrastajia ja heidän yhteistoimintaansa, lisätä tietoa koiran koulutuksesta ja sen soveltuvuudesta pelastustoimintaan vedessä sekä testata koiran rodunomaisia taipumuksia.

Soveltuvuuskoe (SOVE) järjestetään alokasluokan sääntöjen mukaan niille koirille, jotka haluavat

osallistua avoimeen kokeeseen. Jos koira ei kaksi kertaa soveltuvuuskokeeseen osallistuttuaan

suorita sitä hyväksytysti (vähintään 3. tulos), ei sillä ole enää oikeutta uusintaan.

Vesipelastuskokeen sääntökirjan voi tilata Suomen Kennelliitosta.

 

	Liike 1	Liike 2	Liike 3	Liike 4
Alokasluokka /soveltuvuuskoe	Veneestä hyppy 30 m. 25 p	Veneen nouto 30 m. 25 p	Veneen haku 30 m. 25 p	Hukkuvan pelastaminen 30 m. 25 p
Avoinluokka	Veneestä hyppy 50 m ja toisen veneen veto rantaan 30 m. 25 p	Esineen vienti 30 m ja paluu rantaan. (Vientiesine arvotaan: dummy, pelastusliivi, poiju.) 25 p	Veneestä hyppy 25 p	Veneestä hyppy 50 m ja hukkuvan pelastaminen 30 m. 25 p
Voittajaluokka	Köyden vienti veneeseen 30 m. 20 p	Toisen veneen nouto 50 m. 20 p	Hukkuvan pelastaminen 50 m veneestä lähtien. 40 p	Esineen vienti veneeltä veneelle rannan suuntaisesti 20 m. 20 p

 

Ansiopisteet: Maksimipisteet 100.

90–100 pistettä 1. tulos

80–89 pistettä 2. tulos

60–79 pistettä 3. tulos

Koira saa Suomen vesipelastusvalion (FIN VPVA) arvon, kun sillä on kolme 1. palkintoa voittajaluokasta vähintään kahdelta ylituomarilta ja vähintään arvosana H laatuarvostelusta näyttelystä koiran täytettyä 15 kk.

 

 

Kuvat liikkeisiin löytyvät: http://www.ojaset.net/lutralutra/  -> säännöt (ainakin tähän asti liikekuvat ovat

 

tulleet painosta laadukkaina tuolta kopsattuna)

 

Vesipelastuskokeeseen osallistuminen

Soveltuvuuskoetta saa yrittää vain kaksi kertaa, joten kokeisiin ei kannata mennä, ennen kuin koira osaa kaikki liikkeet. Toisaalta kilpailemaan oppii vain kilpailemalla, joten ei kannatta olla liian kriittinen vaan luottaa koiran ja omiin taitoihin. Soveltuvuuskokeen läpäisyyn riittää 3. tulos eli 65 pistettä. Vaikka yksi liike menisi kokonaan nollille ja muissa tapahtuisi pieniä mokia, saa soveltuvuuskokeen kuitenkin läpi.

Ensimmäiseksi pitää hankkia koepaikka. Golden Ringin järjestämiin kokeisiin on helpointa saada paikka, sillä kultaisillanoutajilla on etuoikeus koepaikkaan. Suurimpaan osaan muiden yhdistyksien järjestämistä kokeista on puhelinilmoittautuminen tiettynä päivänä tiettyyn aikaan. Ilmoittautumisien vastaanottajan puhelin tukkeutuu nopeasti, ja vain nopeimmat saavat koepaikan. Monet seurat järjestävät kokeet kahtena peräkkäisenä päivänä viikonloppuisin. Kannattaa miettiä, jaksaako koira kaksi peräkkäistä kilpailupäivää.

Muista ottaa mukaan rekisteritodistus, johon on kirjattu rokotukset. Koepaikalta voi ostaa kilpailukirjan. Koira kannattaa käyttää lyhyellä pissatus- ja lihastenlämmityslenkillä ennen koetta ja ennen suorituksia. Soveltuvuus- ja alokasluokassa on käytettävissä kaksi ohjaajaa. Jos käytettävissä ei ole tuttua apuohjaajaa, voit hyödyntää toiseen luokkaan osallistuvaa kilpailijaa apuohjaajana.

Mieti, missä pidät koiraasi odottamassa omaa suoritusvuoroaan: koepaikka eli ranta ei välttämättä ole parkkipaikan välittömässä läheisyydessä. Kevythäkkikin voi muuttua termospulloksi, jos aurinko paistaa, ja häkissä on märkä höyryävä koira. Koiran voi kytkeä vaikkapa puuhun. Asiaa kannattaa harjoitella, koska tottumattomalla vaarana on tassujen sotkeutuminen remmiin ja kuristuminen. Muista jättää koiralle riittävästi vettä makuupaikan viereen, sillä vaikka kyseessä on vesipelastuskokeet, ei koira yleensä juo riittävästi uidessaan.

Koe alkaa ylituomarin puheella, jonka jälkeen voi kysellä epäselvistä asioista. Lisäksi voit varmistaa toimintatapoja kunkin liikkeen alkaessa. Rannalla oleva ohjaaja voi varmistaa asiat ylituomarilta ja veneessä oleva venetuomarilta.

Koirakko menee nauhoilla merkitylle suoritusalueelle omalla vuorollaan. Koiraa voi motivoida ennen veneen vetoa leikkimällä vetoköydellä ja pelastettava voi antaa koiralle dummyn suuhun. Kun vene ylittää maalilinjan, kaikki ylimääräinen toiminta lasketaan avustamiseksi tai käskyiksi. Vaihetta kutsutaan esivalmiudeksi.

Voit pyytää tuomareita odottamaan, kunnes koirasi on valmis suorittamaan liikettä (asettelu veneessä/rannalla ennen liikkeen alkua niin että ote pitää). Tuomari aloittaa liikkeen, kun olet vastannut olevasi valmis.

Tuomari saattaa käyttää pilliä liikkeen aloituksen merkkinä: voit pyytää ettei pilliä käytetä aloituksessa, jos epäilet koirasi hämääntyvän siitä. Jos käytät kaksoispuhallusta, ilmoita asiasta ennakkoon.  Tällöin kaksoispuhallus lasketaan yhdeksi käskyksi.

Saat puhua toiselle ohjaajalle, mikäli pyydät tuomarilta siihen luvan. Saat tietää pisteet tuomarilta heti suorituksen jälkeen. Jos pisteitä ei erikseen kerrota, voit kysyä.

Koiraa ei saa palkata ruualla veneessä tai suoritusalueella. Voit palkata koiran onnistuneen suorituksen jälkeen heti, kun poistutte nauhoilla merkityltä suoritusalueelta. Kehua toki saat suoritusalueellakin heti kun liike on suoritettu. Koira tuodaan ja viedään pois merkityltä alueella kytkettynä.  Jos vapaana oleva koira juoksee liikkeen jälkeen pois suoritusalueelta, liikkeestä saa nollapistettä.

Vesipelastuksen historia Suomessa

Suomeen vesipelastuksen toi Landseeryhdistyksen silloinen puheenjohtaja Eero Hällförs Belgiasta vuonna 1989. Ensimmäiset säännöt olivat epävirallisia, kokeissa kävi kuitenkin aktiivisesti muutamia koiria. Epävirallisissa säännöissä alokasluokassa oli veneestä hyppy, esineen hakeminen veneeltä, veneen hinaus sekä nuken pelastaminen. Nuken sijasta kokeissa käytettiin hukkuvana ihmistä neljäntenä kilpailukesänä. Avoimen luokan liikkeet olivat samanlaiset, tosin matkat olivat pidemmät. Nopeimman ajan saanut koira sai 25 pistettä, toiseksi nopeimman saanut 24 pistettä: tosin suorituspisteistä vähennettiin virhepisteet. Vaikka hidas koira olisi tehnyt kaikki liikkeet virheettömästi, se ei välttämättä saanut ykköstulosta.

Viralliseksi koemuodoksi laji tuli vuonna 1992. Suoritusaikojen perusteella jaettavista maksimipisteistä luovuttiin ja alokas- ja avoluokkaan tuli uudeksi liikkeeksi esineen vienti noudon sijasta. Hukkuvan pelastamisessa ei enää sallittua nuken käyttöä, vaan koirat pelastivat pelastuspukuun pukeutunutta ihmistä.

Säännöt muuttuivat vuonna 2002. Muutoksia tuli eniten avoimeen luokkaan, jonka liikkeitä uusittiin. Avoimessa luokassa saa olla vain yksi ohjaaja, esineen vienti ei pääty veneelle vaan koiran tulee palata takaisin rannalle ja koira lähtee kahdessa liikkeessä veneestä. Voittajaluokkaan tuli neljäs liike eli rannansuuntainen vienti. Ensimmäiset vesipelastuksen mestaruuskokeet järjestettiin Maskussa vuonna 2001.

Lähteet:

 Heino, Jyrki 2002: Vesipelastusta Suomessa. Landseer. Suomen Landseeryhdistys 1982–2002. s.

54–65.

Mattila, Eeva-Maria: Uuno-enon uimakoulu.

Mäntylä, M & Salmelin, B. 2009: Tarunomainen vesipelastaja ja uskollinen ystävä: Newfoundlandinkoira. 2., uudistettu painos. Tampere: A5 Plate Media Oy.

Vesipelastuksen sääntökirja.