Olimme keskiviikkona saksalaisessa sirkuksessa, jossa esiintyi kolme Väinön näköistä pikku koiraa. Opettelimmekin kotona korokkeella  puun kannoilla. Väinö oppi asian heti ja innostui asiasta toden teolla. Marvin päätti matkia ja hyppi kannolta toiselle, joten hommaan oli saatava stoppi. Oksainen piha on muutenkin noutajanpennun salainen unelma; tarpeeksi keppejä kannettavaksi.

Koirat olivat lauantaina hakemassa Teemua Onnin syntymäpäiviltä ja näkivät ison lapsilauman. Aidattu piha on ollut kovasti käytössä.

Olen käyttänyt koiria Lasitehtaan takana olevan pikkutiellä lenkillä, ja Marvin tutkii lampea kovasti, mutta ei ole vielä lähtenyt uimaan.

Menimme eilen koirakoulussa istumisia, maahanmenoa, kontaktinpitämistä ja eteen menoa. Marvin rakastaa keltaisia kuppeja ja eteen menoa. Odottamista tuli myöskin. Lenkin aikana Marvin katosi ojaan ja takaisin tullessa tuli suoraan luokse. Tapasimme monenmoista viipeltäjää: rotikan, cavaljeerin, wippetin, käppänän ja terrieitä. Olin Väinön kanssa niityllä ja koko lenkki meni pelkäksi tokoksi, sillä Väinö halusi tehdä suoritteita.