Olimme maanantaina kauppareissun yhteydessä majan maastoissa ja Nova koitti kaivaa tiensä varastoon, jossa agi-telineet. Lisäksi koitin torstaina löytää takana kulkevan tien lähtöpaikkaa. Ilma oli niin ihana, että olimme metsässä kaksi tuntia. Lisäksi olemme hakeneet Teemun koulusta koirien kanssa. Uusi poiju tuli ja Marvin nostaa ja palauttaa sen käteen saakka. On paljon helpompi käsitellä kuin vanha.

Olimme torstaina pitkästä aikaa koirakoulussa. Otin ensin Novan, ja Nova osasi kaiken, mitä koitin tehdä. Syksyllä on Ystäväkoirakoulutus, ja siihen liittyy Kivakoirakansainen testi. Nova osaa kaikki muut liikkeet, paitsi viimeistä, jossa koira jätetään vieraalle kolmeksi minuutiksi. Oletan, että kiljuu kurkku suorana. Kokeilimme asiaa nyt niin, että Anne piti Novaa ja menin kivien taakse piiloon. Nova oli ihan hiljaa. Otin Marvinin kentälle ja sain pidettyä suht rauhallisena.

Viikonloppu kuluikin mejä-kokeessa. Kalannissa oli hulppea tunnelma ja aivan mahtavaa porukkaa! Lauantai meni jälkien tekemiseen: paljon on vielä oppimista, ja pelkällä teoriatiedolla ei pitkälle pötkitä. Joka tapauksessa ensi kerralla olen viisaampi ja kun koe on kerran nähty ja koettu, helpottaa jännityskin. Mejässä on vastuussa siitä, että tekee oikeudenmukaisen jäljen muille koirille. Lisää siis jännitystä aika lailla.

Marvin oli tosi rauhallinen perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina koepaikalle. Laukaisu sujui ongelmitta, ei edes liikahtanut kun tuomari tuli autoon tai toi repun sinne välillä. Lähtöpaikalle meno sujui hyvin, mutta kun näytin lähtömakuun, sinkosi jäljelle. Tuomarin mukaan tosiaan sisi sinkosi. Ensimmäisen suora meni täydessä vauhdissa koheltaessa ja koheltamisesta johtuen tulikin hukka. Makuun osoitti ja kulma meni hyvin. Seuralla suoralla tuli toinen hukka peuran hajusta johtuen. Viimeinen suora menikin hyvin. Meni kaadolle, rauhoittui täysin eikä ottanut sorkkaa suuhunsa. Aikaa meni 20 minuuttia.

Jatkossa pitää jarruttaa lujasti, tosin Marvin kellahti kerran nurinkin, mutta jatkoi samaan vauhtiin koheltamista,