Kotiuduin juuri palveluskoirien pikkujouluista: lihashuolto ja kahvinkeitto täydellisesti hallinnassa ;) mutta muuten oli kivaa. Kiva nähdä tuttuja, porista ja rupatella koirista. Ronin ja Lauran agiohjaaja oli paikalla, ja muut valittivat, että tekee kamalan vaikeita ratoja. Ronilla on kuulemma hyvät ja huonot hetkensä agissa....  Keväällä on tulossa pari tokokurssia ja mahdollisesti rallytokoa teemapäivänä. Tosin rallytokossa oli haastetta löytää kouluttajan kalenterista tilaa.  Lisäksi Maija järkkäilee jälkikursseja. Alan heti kyttäämään kursseja.

Löytöeläintaloista ja koirien luovuttamisesta kenelle tahansa muulle kuin vastuuntuntoiselle kasvattajalle jutusteltiin parin keissin verran. Eri kerhojen toimintaa on kyllä mielenkiintoista vertailla, oli mielenkiintoista kuulla, että Pussikoirat treenaavat Loimaalla halilla talvisin ja osan aikaa maneesissa. Jos on oikeasti tahtoa, niin paras mahdollinen treenipaikka haetaan kennelpiirin rajan takaa ilman mitään ongelmia.

Oikeastaan perhoskoirajupakassa ja vepeongelmassa on kyse samasta asiasta, tehdään sääntöjä sääntöjen vuoksi, vaikka joustavampi toiminta tuottaisi paljon paremman lopputuloksen. Vesipelastuksen suhteen mieli on rauhallisen onnellinen, jatkoon löytyy paras mahdollinen ratkaisu, ja saamme luotua systeemin, jolla koulutusta, koetoimintaa ja yhteistyötä kehitetään tällä alueella. Joskus hetkellinen totaalikilahdus johtaa entistä parempaan lopputulokseen :-)  Hassua, mutta olotila on nyt äärettömän hyvä ja kepeä.

Huominen kuluukin metsässä ja sitten odottelen Jaanan tapaamista.

Pitkäkestoisesta kosketuksesta on apua moneen asiaan.