Olin perinteisessä MediaMetkan koulutuksessa Helsingissä. Kävimme lisäksi Luonnontieteellisessä museossa ja törmäsimme aulassa mammuttiin.

Näytteillä oli myös kenguruita.

ja kamala gorilla!

Vaihtuvassa näyttelyssä esiteltiin lepakoita. Lepakkolajeja on satoja, mutta vain kolme lajia imee nisäkkäistä verta. Suomessa ei ole verenimijälepakoita eikä suomalaisissa lepakoissa ole tauteja.

 

 

 

 

Dino-osastoa. Täytimme 10-osaista ristisanatehtävää koko ajan. Opimme, että kettukolibri tekee kahdesti vuodessa kuusituhatta kilometriä pitkän muuttomatkan.Lisäksi Suomessa on yksi simpukkalaji, joka tekee helmiä. Kyseessä on jokihelmisimpukka.

Suomessa maanpinta kohoaa hiukan joka vuosi ja vuonna 6000 Ahvenanmaa kuuluu mannermaahan. Aikamatkaisen säätiedotus kertoi jääkaudesta ja ajasta jolloin Suomeen tuli havumetsiä. Vuonna 2100 täällä on samanlainen ilmasto kuin Keski-Euroopassa on nyt ja Humppilassa on silloin vain lehtipuita.

Kampin vilinää. Kampissa on linja-autoasema, paljon kauppoja ja ruokapaikkoja. Finnkinossa on kuusi eri salia ja ihan tajuttomia popcorn-pusseja.

Tero-eno on pelisuunnittelija, Tero oli ennen töissä Roviolla ja nyt Gajatri Studios Oy:lla. Töihin kuuluu kokouksia. Pelisuunnittelijan kannattaa opetella koulussa muiden kanssa toimeentulemista ja hyviä käytöstapoja.

 

Päätyö on kuitenkin koodaaminen. Koodaaminen on kovaa työtä ja siinä vaaditaan matematiikan taitoa. Hyvä koodaaja on aina lahjakas matemaatikko.

Ideat kirjataan ylös muistilapuille. Äidinkieli ja kirjoittaminen ovatkin tärkeitä asioita ammatin kannalta. Erityisesti tarinoiden keksimistä kannattaa harjoitella jo nuorena.

Pelisuunnittelijalla on hyvä yleissivistys, joten kannattaa opetella niin maantietoa ja uskontoa. Kirjojen lukeminen on tärkeää. Englanti on työkieli. Pelialalla työskentelee myös graafikoita, jotka ovat lahjakkaita piirtämään.

Tero käsikirjoittaa ja piirtää Alainia-sarjakuvaa.