Osallistuin T:mi Masseterin käsittely- ja kosketusluennolle. Olin kyläilemässä Helsingissä ja luento osui hyvin aikatauluihin. Valitettavasti en voinut jäädä enää work shoppeihin. Liisa Tikka kertoi, että hänen omat koiransa edustavat ääripäitä, eli Jänskä jännittää vieraita ihmisiä ja on oppinut sietämään vieraita koulutuksen kautta. Tosin Jänskä jää nelivuotiaana eläkkeelle demokoiran hommista, sillä on turha tuoda koiraa demoilemaan kun siihen hommaan löytyy sopivampikin koira. Nasta taas rakastaa kaikkea ja  kaikkia. Nasta olikin nasta pakkaus! Kävi moikkaamassa monta kertaa ja aina yhtä innolla.

Itseäni aihe kiinnostaa, sillä Roni taitaa olla aika lailla Jänskän tyyppinen koira. Vieraisiin tottuminen vie aikansa. Marvin taas kiinnostuu vieraista, antaa minun tehdä kaikki hoitotoimenpiteet ongelmitta ja saan laittaa Marvinin vaikka solmuun. Sen sijaan vieras ei saa koskea. Ongelma alkoi viime kesänä lihasjumien jälkeen. Voi olla, ettei enää edes ole ongelmia, mutta asia jännittää itseäni ja sitä kautta  varmaan koiraankin. Marvinin on vielä  mentävä kehään, sillä vepen valion arvoon pitää saada näyttelytulos yli 24-kuisena. Nova taas on Nastan tyyppinen koira, Nova rakastaa ihan jokaista ihmistä.

Pia Arhio-Lehdon osuus

 

Yleistä

Aikaisemmat kokemukset vaikuttavat koiran odotuksiin hoitotoimenpiteistä ja vieraista ihmisistä. Koiralle ei saa tehdä mitään siksi, että toimenpiteen voi tehdä. Pienelle koiralle voi tehdä hoitotoimenpiteet vaikka väkisin, mutta siitä huolimatta pienikin koira tulisi totuttaa siihen, että hoitotoimenpiteet onnistuvat ilman pakkoa ja kiinnipitämistä.

Kannattaa myös  miettiä, pitääkö koira tavasta, jolla kosket sitä. Moni koskee ja käsittelee koiraa liian kovakouraisesti. Lisäksi kannattaa miettiä aina, onko eläimellä kipuja. Pia kertoi esimerkin koirastaan, joka antoi ennen leikata kynsiä, kun nivelrikko toi mukanaan sen, että koira inhosi hoitotoimenpidettä. Nivelrikossa olisi tärkeää, ettei koske niveleen vaan koskee sen viereen.

Hoitotoimenpiteitä tehdessä kannattaa hengittää ulos rauhallisesti, moni ihminen jännittää tilannetta ja unohtaa hengittää.

Tärkeintä olisi, että eläimellä on valinnan mahdollisuus silloin eläin voi hakea itse sopivan asennon.  Eläin on ajattelee ja toimii itse, eikä ole pelkkä toimenpiteiden kohde.

 Eläimen pitää  tuntea olonsa turvalliseksi, turvallisuuden tunne mahdollistaa oppimisen. Hidas liike parantaa oppimista. Harjoituksissa pitää löytää aina se taso, joka ei ole koiralle liian vaikea. Asioita ei ole pakko viedä kerralla loppuun. Jos harjoitus on koiralle liian vaikea, asia pitää pilkkoa pienempiin osiin. Kynsien leikkuu: Kosketa kämmenselällä helppoa kohtaa, kosketa koiran jalkaa, kosketa koiran kynttä jne. Hommaa ei tarvitse tehdä kerralla loppuun. Hanskan käytöstä on apua.

TTouchin osa-alueet

kehotyöskentely

Liiketyöskentely

Apuvälineiden käyttö

Kiltin valaan -kotisivuilla on hyvä esittely aiheesta: http://kilttivalas.com/ttouch/

Kehotyöskentely

Kehotyöskentely on hyvä apuväline kunnioittavan kosketuksen harjoitteluun.

Kehotyöskentelyllä voidaan vaikuttaa eläimen kykyyn rauhoittua ja rentoutua.

Erilaisilla kosketuksilla voidaan vaikuttaa eläimen sydämen lyöntitiheyteen ja hengitystiheyteen.

Liiketyöskentely

Liiketyöskentely koostuu erilaisista rauhallisesti  ja keskittyneesti tehtävistä liikeharjoituksista.

Jos eläintä on vaikea koskea, kannattaa kosketus yhdistää liikkeseen.

Rataharjoite voidaan yhdistää koiralle pelottavaan asiaan (vieraat koirat, ihmiset, jne).

Tuolitekniikka.

Liisan Nasta liiketyöskentelyssä:

https://youtu.be/3V55so1YWSQ

Huomioitavia asioita

”Change Your   Mind & Change Your Animal”

Kuuntele eläimen palautetta: Rauhoittavat signaalit!! Stressioireet!

Anna eläimelle mahdollisuus palautteen antamiseen pitämällä taukoja.

 

Liisa Tikan osuus

F5´s

Koirilla on käytössään viii erilaista menetelmää (käytöstä) kriisitilanteissa. 5F´s = freeze, fight, flight, faint, fiddle about. Uhkaavassa tai pelottavassa tilanteessa koira saattaa käyttää  jotakin menetelmää. Yleensä koira pakenee tai jähmettyy, mutta jos nämä käytökset eivät toimi, koira voi hyökätä. Freeze = pyörtyminen, opittu avuttomuus. Yleensä freeze-toiminto on rescue-koirilla ja eläinsuojelutapauksilla, jossain harvinaisissa tapauksissa ns. normikotikoirilla. Jähmettymistä on vaikea havaita, sitä edeltää usein tahmeus. Liisa kertoikin, että Jänskä toimii tahmeasti, jos tilanne on jännittävä. Jotkin demotilanteet ovat tällaisia ja kilpakoirilla tahmeutta voi esiintyä kokeissa.

Kriisitilanne

Kriisitilanteessa sympaattinen hermosto aktivoituu. Tällöin elimistö siirtyy ns. eloonjäämismoodiin: ruuansulatus sulkeutuu jne. Liian kiihtynyt koira ei syö, eikä sitä voi myöskään kouluttaa. Syöminen on siksi paras tapa varmistaa koiran stressitaso.

Siedättäminen ja vastaehdollistaminen

Klassisen ehdollistamisen avulla pelkoja voidaan vähentää tai poistaa: vastaehdollistaminen ja siedättäminen ovat työkaluja tähän. Lopputavoitteena onkin, että ärsyke joka laukaisi ennen pelkoa muuttuu koiralle vihjeeksi halutun toiminnon suorittamisesta ns. autowatch.

Vastaehdollistamisen kaltaista menettelyä kannattaa käyttää myös yli-innokkaiden koirien kanssa!

Bat-harjoittelu

Bat-harjoittelussa koiraa ei palkata ruualla yms, vaan tilanne luodaan niin, ettei ärsykekynnys ylity. Tarkoitus on edetä koko ajan ärsykekynnyksen alapuolella. Jos koira pelkää vieraita ihmisiä, totuttelu aloitetaan niin, että alueella on vain yksi ihminen ja ihminen on tarpeeksi kaukana.