Marika Mäntylä, vesipelastuksen palkintotuomari

Keräsin marraskuussa 2013 Wepropol-kyselyllä vesipelastusharrastajien mielipiteitä lajiin liittyvistä asioista. Yksi kysymyksistä liittyi soveltuvuuskokeeseen ja juttu on koottu kyselyn perusteella. Tässä vaiheessa vastauksia oli 50. Vaikkei rotua kysytty, valtaosa vastaajista oli noutajaihmisiä, sillä muina lajeina oli nou/nome tai monessa vastauksessa puhuttiin varistreeneistä.

 

SOVELTUVUUSKOKEESSA MITATAAN KOIRAN OSAAMINEN JA OHJAAJAN HERMOT

Vesipelastuskokeessa eli vepessä on muista lajeista poikkeava soveltuvuuskoe. Laji on avoin kaiken rotuisille rekisteröidyille koirille, mutta ns. alkuperäisrotuja lukuun ottamatta muut osallistuvat ensin soveltuvuuskokeisiin. Soveltuuvuskoe käydään samoilla säännöillä kuin alokasluokka. Soven läpimenemiseen riittää, että koira suorittaa kolme liikettä ja niissäkin voi tulla kymmenen virhepistettä (esimerkiksi maalilinjan ohituksista, liioista käskyistä, liian aikaisista esineen pudotuksista). Valtaosa pääsee sovesta läpi ensimmäisellä kerralla, mutta joka kesä muutama sove myös hylätään.

”Soveltuvuuskoe (SOVE) järjestetään alokasluokan sääntöjen mukaan niille koirille, jotka haluavat osallistua avoimeen kokeeseen. Mikäli koira ei kaksi kertaa soveltuvuuskokeeseen osallistuttuaan suorita sitä hyväksytysti (vähintään 3. tulos), ei sillä ole enää oikeutta uusintaan. Landseerien ja newfoundlandinkoirien ei tarvitse suorittaa soveltuvuuskoetta.” (Vesipelastuksen sääntökirja.)

Koska soveen?

Koska soveltuuvuskoetta saa yrittää vain kaksi kertaa, kokeeseen ei kannata mennä ilman treenaamista, mikäli tavoitteena on kokeissa käyminen jatkossakin. Keskustelupalstoilla kysytään usein, miten kauan muut ovat treenanneet ennen sovea. Kyselyn perusteella muutama koira treenasi alle viisi kertaa ennen soveen menoa ja läpäisi kuitenkin soven. Soveltuvuuskokeessa koira hyppää veneestä ja ui rantaan, vie veneelle esineen, tuo veneen rantaan ja pelastaa hukkuvan. Jos koira osaa uida, tulee luokse ja vesinouto on tuttu, koira ei välttämättä tarvitse yhtään treenikertaa.

 

Vaikka kokeen läpäiseekin kolmella liikkeellä, ei kannata kuitenkaan ottaa riskiä, vaan koiran pitää myös viedä. Viennin on kuitenkin sujuttava, jotta saa alokasluokasta ykkösen. Soveen kannattaa mennä, kun koira osaa tämänkin liikkeen. Lisäksi maalitolppien väliin tuloa on syytä opetella. Tärkeintä on kuitenkin lukea säännöt kunnolla läpi ja kuunnella kokeneimpien ohjeita siitä, miten ohjaajan tulee tilanteessa toimia. Siksi ennen soveen menoa harjoitellaan kymmenkunta kertaa. Kaikkien taidot eivät tosin koskaan kehity koetasolle.

Vesipelastus sopii koiran ensimmäiseksi lajiksi, sillä harrastamisen voi aloittaa nuoren koiran kanssa. Toisaalta monet ovat harrastaneet muita lajeja aikaisemmin. Tällöin eteneminen on nopeampaa ja soveen pääsee nopeammin. Etenkin hakukoirille ja nomekoirille lajissa eteneminen on nopeaa. Sm-kokeiden kärkikaartiin kuuluu useita pelastuskoiria. Tokossa saavutettu vankka perustottelevaisuus edesauttaa ja tokossa pidemmälle edenneet ovat taitavia kouluttamaan koiria. Tosin kaikki yhteinen tekeminen on hyvästä!

ONKO SOVELTUVUUSKOE TARPEELLINEN?

 

Soveltuvuuskokeen tarpeellisuudesta käydään kiivaita keskusteluita. Kyselyssä enemmistö piti soveltuvuuskoetta tarpeellisena, iso osa vastaajista oli tosin sitä mieltä, että systeemi on turha, vanhanaikainen ja liian raaka. Eniten toivotaan kaikille roduille yhdenmukaista järjestelmää eli joko kaikille sove-velvoite tai sitten ei kenellekään. Osaa vastaajista harmittaa, että nf-koirat ja landseerit saavat tulla alokasluokkaan kokeilemaan, saako koira tuloksen.

Useimpien toiveena on, että soveen saisi osallistua nykyisen kahden kerran sijaan kolme kertaa. Toisaalta alokasluokasta poikkeava taipparimainen testi sopisi paremmin.

Perusteluja puolesta

Karsii pois koirat, jotka eivät ole (rakenteellisesti) sopivia vepeharrastukseen.

Sove on tarpeellinen, koska koekausi on lyhyt, kokeita on vähän ja paikkoja niihin on vaikea saada. Jos sovea ei olisi, paikat täyttyisivät Murre Möllinkäisistä, jotka tulisivat vain kokeilemaan, tulisiko tulos tällaisesta hauskasta lajista.

Sove on hyvä tapa testata koiran soveltuvuus vesipelastukseen. Sove-systeemi on ihan hyvä, joudut ihan oikeasti treenaamaan koiran kanssa ennen kuin menet kokeeseen.

Itse en pidä ongelmana, että lajiin vaaditaan ns. näyttökoe, sillä ei PK-lajeihinkaan pääse ilman BH-koetta. Sovella karsitaan myös lajiin sopimattomat koirat.

Vepekokeissa on melko rajoitettu osallistujamäärä, joten on hyvä ettei kokeisiin kannusteta osallistumaan vain kokeilemaan, josko koira tänään haluaisi uida.

Jos sove-koetta ei suoritettaisi, kokeisiin saattaisi osallistua kokemattomia koiria ja se veisi koepaikkoja. Kausi on kuitenkin lyhyt ja kokeita suhteellisen vähän. Eikä koirasta ole vesipelastuksessa juuri hyötyä, jos se ei suostu hakemaan venettä rantaan saati pelasta hukkuvaa.

Kannustaa treenaamaan vähintään kolme liikettä täydelliseksi, mielellään kaikki neljä, koska koira on koira eikä mikään suoritus ole koskaan sataprosenttisen varma. Karsii pois "katsotaan mihin tämä kolmen treenitunnin treeni riittää" ja jättää koepaikat niitä todella tarvitseville.

Sove tietty puolustaa paikkaansa, jotta ei siellä alossa sitten roiku sellaisia koirakoita, jotka eivät koskaan edisty, vievät treeni/kisapaikkoja.

Jos sovea ei olisi kokeeseenhan saatettaisiin roudata koiria, jotka eivät osaa uida / jotka ei kokonsa tai muun ominaisuutensa vuoksi sovellu vepeen ja tulisi ruumiita.

Edistää alkuperäisrotujen käyttöä kokeissa. Sovessa nähdään myös osaako koira uida ja kuika koira käyttäytyy vieraiden ihmisten kanssa ja riittääkö koiran fyysiset edellytykset edes alo-luokan suorittamiseen.

 

Perusteluja vastaan

Mielestäni Sove on turha, koska se on aivan sama kuin ALO.

Soven voisi mielestäni todellakin poistaa kokonaan. Aiheuttaa valtavasti paineita jos ensimmäinen sove ei mene läpi. Päivät, kelit ja fiilikset kun nyt vaan ovat vaihtelevia, sille emme voi mitään, aina ei voi onnistua vaikka koira olisi huippulupaava. Nykypäivänä sove tuntuu ehkä enemmän byrokratialta.

Yhdenmukainen kaikille?

Nöffeille ja lansuille sove EI ole tarpeellinen, koska nämä ovat hienoa ja uljaita alkuperäisrotuja.

Myös lansut ja nöffit mukaan sovevelvoitteeseen tai sitten koko sove pois. Sove ehkä tekee jopa hallaa muiden rotujen omistajien suhtautumisessa lansuihin ja nöffeihin.

En ymmärrä , miksi toiset rodut eivät sitä tarvitse! Samat säännöt myös nöffeille ja lansuille, turhaan annetaan hyvitystä, kisaavat loputtomasti sitten alossa.

Pitäisi olla kaikille roduille yhdenmukainen.

Kaikille sove tai sitten pois kokonaan.

”Vääränrotuiset” koirat treenaavat alo-luokan liikkeet "varmoiksi" ja menevät sitten vasta soveen. Sen jälkeen pari alo-ykköstä menevät heittämällä läpi. Siinä jo nöffit ja lansut ovat jääneet pahasti jälkeen.

Soven voisi poistaa kokonaan tai ainakin laajentaa sovevapautta muutamille roduille.

Sove on noutajille täysin turha. Labukoista yksi on hylätty, silloin syynä oli ukkonen. Koira olisi mennyt veteen, mutta omistaja ei halunnut ottaa riskejä.

Kehitysehdotuksia

 

Vähintään kolme yritysmahdollisuutta.

 

Nykyinen systeemi liian raaka, toisaalta ihan keskeneräisten koirien kanssa ei sitten kokeisiin lähdetäkään, mikä on sinänsä ihan hyvä. Mielestäni ihanteellinen systeemi olisi, että sovea saisi yrittää max kerran per kausi (vuosi). Se käytännössä karsisi kävijämäärän lähes samaan kuin nykyisin, mutta olisi ohjaajalle henkisesti vähän vähemmän raaka, kun voisi ajatella, että kokeeseen uskaltaa mennä, koska ensi vuonna (ja sitä seuraavana, jne.) on vielä tilaisuuksia kokeilla. Harva siellä varmaan vuositolkulla ramppaisi kuitenkaan.

Joku välimuoto voisi olla parempi: sallittu enemmän avustamista (aito "soveltuvuuskoe") tai vähän useampi yritys.

Rankasti rajoitettu oikeus osallistua soveen luo turhan suuren paineen lajin kisaamiseen aloittamiseen. Jos kisaajia halutaan testata, voihan joku nolla-luokka olla, johon kuitenkin täytyisi saada osallistua uudelleen lisää treenattuaan. Sitä voisi rajatakin jollain tavoin. Testioikeus vain vuoden välein, mutta elinikäinen koekielto on kauhea.