Toinen lähiopetuspäivä käsittelee kesykoiraa. Ennakkotehtävä oli miettiä kaupungissa elävien ja maaseudulla elävien koirien eroja käyttäytymisen suhteen. Luennoitsijana toimii Jari Parkkisenniemi (http://onnidog.fi/?page_id=190)

WP_20160924_10_10_46_Pro.jpg

Häpeäkseni tunnustan, että myöhästyin sillä en ollut muistanut laittaa kelloa soimaan. Onneksi heräsin kuitenkin niin, että myöhästyin vain puolisen tuntia. Koirakoulu Virike oli helppo löytää Vantaan Varistosta ja Vihdintietä pääsi melkein perille.

Aiheena oli koirien käyttäytyminen ja muuttaako koira ympäristöä vai ympäristö koiraa. Oppimisessa oppija on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Jari kertoi myös koiran historiasta.

Sukulaisuus suteen:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3494089/

Hyviä kuvia!!  http://www.ncbi.nlm.nih.gov/core/lw/2.0/html/tileshop_pmc/tileshop_pmc_inline.html?title=Click%20on%20image%20to%20zoom&p=PMC3&id=3494089_nihms224957f1.jpg

 

WP_20160924_10_16_09_Pro%20%281%29.jpg

Koiraa ei voida sosiaalistaa herkkyyskauden mentyä ohi, mutta koiraa toki voidaan toki siedättää uusiin asioihin aikuisenakin. Jos haluat harrastaa jotain lajia, niin kannattaa opettaa koiralle jo pentua lajiin liittyviä asioita tai ainakin estää lajin kannalta huonot toiminnot. Puhuimme myös ns. mörkökaudesta, eli herkkyyskaudesta joka kestää muutamia viikkoja ja jonka aikana koira voi pelätä mitä tahansa asiaa. Yksilöllisiä eroja on paljon. Ilmiö liittyy hormonitoimintaan.

Jari antoi esimerkin, että jos ottaa nöffin pennun makaamaan syliin pentua, aikuinen koira makaa taatusti sylissä.

Jari kertoi susitutkimuksista ja miten tutkimuksiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Eli kannattaa aina lukea, miten tutkimus on tehty.

Puhuimme lajityypillisestä käyttäytymisestä ja rotutyypillisestä käyttäytymisestä. Aiheesta on paljon juttua Kaimion kirjassa, joten en kirjaa siitä sen enempää ylös. Nyt jäi mieleen, että laumanvartijoilla on metsästyskäytöksen liikemalleista vain etsiminen, tuijotus ja ehkä vaaninen. Lisäksi ne voivat tarjota sudelle leikkiinkutsukumarruksen. Susi hämmentyy tästä ja yleensä poistuu. Toisena ääripäänä ovat rottakoirat, joilla on kaikki vaiheet vahvoina. (Tarttumispurenta voi tulla esiin aksassa. -> WB-ryhmässä oli tästä mainio kuva.)

Fix patters on vanhentunut termi, nykyään ajatellaan, että käyttäytyminen ei ole kiinteää vaan muokkautuvaa toimintaa. Esimerkiksi kani haluaa kaivaa, mutta jos kanilla on valmiina hyvä kolo, se ei kaivakaan.

Pentutestit osoittavat arkuuden, eivät paljon muuta.

Motivaatiosta olen kirjannut paljon asioita ylös Jirkan ja Telkänrannan luennoilta.

http://vainonk.vuodatus.net/lue/2015/10/helena-telkanrannan-luento

http://vainonk.vuodatus.net/lue/2015/03/jirka-vierimaan-liikkeesta-liikkeeseen-kurssi

 

Eläimen elämän tarkoitus on elää niin pitkään, että se voi jakaa geenejään mahdollisimman laajalle. - Roger Abrantes

Puhuimme siitä, miten vaikea on viedä metsästyskoirapuolelle uusia ajatuksia. Yksi kurssilainen kertoi, että pohjoisessa on menossa vallankumous ja siellä on käynyt operantteja kouluttajia.

Jari kertoi, että eläintarhoissa on vaikea saada kissaeläimiä syömään. Ilmeisesti saalistus laukaisee syömisen. Erilaisilla vaijereilla liikutetaan kuolleita kaneja, jotta kissaeläin saa pyydystää saaliin. Jos koira syö huonosti, kannattaa antaa koiran etsiä ruoka (tästä omakohtaisia kokemuksia, joskaan tiede ei ole varmistanut asiaa.)

Syyllisyyttä?

Uutena asiana syyllisyydestä tuli tieto, etteivät ihmiset tunnistaneet syyllisyyttä kokeiden aikana. (Koiran aivot eivät ole tarpeeksi poimuttuneet, jotta koira voisi tuntea syyllisyyttä.)

Ongelmanratkaisu

Ongelmanratkaisussa näimme esimerkin, miten koiran tunnetila vaikutti taitoon.

Irtokoirat tutkimuskohteena

 Jari kertoi ja näytti kuvia Moskovan irtokoirista:

https://www.babble.com/pets/the-soul-survivors-stray-dogs-of-the-moscow-subway/

Hanger-on-koirat saavat ruuan tutuilta ihmisiltä.

Beggar kerjäävät ruokaa hyväksi oppimillaan tavoilla

Gatherer-koirat keräävät ruokaa roskiksista ja kaatopaikalta

Predator-koirat saalistavat ruokansa. Elävät yleensä kauempana ihmisen elinpiiristä. Käytöstä ei ole tavattu ainona keinona selviytyä, mutta lisäravintoa hankitaan näin.

Itselleni asia oli uusi. Olen toki kuullut Romanian ja Pietarin rescue-koirista ja näimme itsekin muutamia irtokoiria Samoksella. Sen sijaan en tajunnut, että Moskovassa on satatuhatta irtokoiraa. Eläimet oppivat paljon asioita ilman ihmisen avustusta. Koirat olivat oppineet käyttämään metroa.

Löysin Romanin koiraongelmista kertovan jutun: http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1446527045468

Ihan tajuttoman hyvin kirjoitettu juttu!

Koirien tulevaisuus

Australiassa on tutkittu, millainen koira olisi ihanteellinen seurakoira ja sopi yhä kaupungistuvaan maailmaan ja kaikille omistajille.

 

Suosittelen Jarin luentoja kaikille. Uutta asiaa tai ainakin uudenlaisia näkökulmia tulee taatusti kaikille.

Iltapäivällä suunnittelimme rotuesseetä ja otan roduksi corgin. Koittaa aloittaa kirjoittamisurakan heti lokakuun alussa.